Eliel Saarinen perusti 1896 arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren & Saarinen yhdessä samaan aikaan opiskelleiden Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa. Toimisto voitti arkkitehtikilpailuun Pariisin 1900 maailmannäyttelyyn tulevasta Suomen paviljongista. Kansallisromanttinen rakennus sai valtavasti huomiota ja heille tuli paljon työtarjouksia. He suunnittelivat yhdessä mm. vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalon (1901) ja Suomen kansallismuseon (1905–1910). Esimerkki heidän suunnittelemastaan kokonaistaideteoksesta yhtenäisine sisutuksineen on Hvitträsk.

Arkkitehtitoimiston hajoamisen jälkeen 1905, alkoi Saarinen alkoi toimia itsenäisenä arkkitehtina. Hän siirtyi kansallisromanttisesta tyylistä kohti klassisempaa tyyliä. Hänen tunnetuin työnsä lienee Helsingin päärautatieasema (1905–1914). Saarinen on suunnitellut myös seteleitä (1909 ja 1922) ja rakennuksiin liittyen huonekaluja.